tiistai 2. helmikuuta 2016

Sellanen fiilis et tänään lähtee

Voi morjens mikä viikonloppu takana!

Cheek @ Ritari-areena, Hämeenlinna 29.1.2016

Luojan kiitos on perjantai, eiks niin? Oletin Hämeenlinnan iltamien noudattavan samaa kaavaa kuin ennenkin, mutta tällä kertaa pääsimme yllättäen pällistelemään keikkaa Golden Circlestä käsin tavallisten kenttäpaikkojen sijasta, jännää! Aiemmista viikonlopuista viisastuneena olin varustautunut hyytävään jäähalli-ilmastoon kivalla ja lämpimällä collegella ja tottakai Ritari-areenalla olikin sitten aivan pärkeleen kuuma. Perus. Aika kului todella nopeasti uutta ympäristöä ihmetellessä ja keikka ehti alkaa jo ennen kuin sitä oli oikein ehtinyt edes sisäistää.


Kentältä ei oikein näe kunnolla Goldenin sisään catwalkin korkeuden takia, joten en ollut tajunnut kuinka paljon siellä onkaan tilaa liikkua ja miten hyvin ihan jokaisesta nurkasta näkee lavalle, vaikka niskat saavat aika tehokasta treeniä jos sattuu seisomaan ihan lavan edessä. Tykkään, että keikoilla on tiivis tunnelma, mutta nyt oli oikeastaan tosi siistiä että oli tavallista enemmän tilaa. Pääsin toteuttamaan tanssin-vaikka-en-osaa -periaatettani melko huolella, hahaa! Jossu-mooveihinkin sai ihan toisenlaisen grooven päälle kuin aitaa vasten joratessa.


Saimme kuulla ennen keikkaa, että jotain ylläripylläriä olisi ohjelmassa ja hitto sentään! Sanni ja VilleGalle kävivät vetäisemässä Lähtisitkö-versionsa, aivan luvattoman kovaa kamaa kuulkaas. Alkuperäisversio on mielestäni yksi Suomen musahistorian yliarvostetuimmista viisuista, mutta nyt kyllä osui ja upposi myös muhun. Kaikista kiertueella tähän mennessä nähdyistä erikoishetkistä Lähtisitkö nousi ehdottomasti lemppariksi, saa olla todella erikoisspessua juttua luvassa jos sen haluaa päihittää. Juuri kun ehdin edellisessä postauksessa kehua Pete Parkkosta niin nyt Sami Saari oltiin saatu mukaan feattaamaan Kyyneleet ja kyllähän biisi toimii tällä vanhalla tutulla kaavallakin kuin junan vessa.


Aiemmilla keikoilla tunnelma on joissan kohdissa hetkellisesti vähän lässähtänyt, mutta ei tällä kertaa ei lähdetty laskuun kertaakaan. Jaresta huokui heti ensimmäisestä biitistä lähtien sellaista positiivista raivoa, joka tempaisi mukaansa. Tuo älyttömän tiukka energia konkretisoitui omasta mielestäni parhaiten Me ollaan ne -biisissä, huh! Jos jonkun asian takia kannatti olla Goldenissa niin sen biisin. Golden on kyllä vähän oma universuminsa, josta on suht hankalaa seurailla mitä muualla hallissa tapahtuu. En tiedä oliko mulla tulpat liian syvällä korvissa, mutta en oikein kuullut taaempaa kentältä tulevia huutoja ja kirkumisia, catwalk taisi blokata ne aika tehokkaasti. Yleisen innostuksen ja iloisen fiiliksen kuitenkin aisti, joka tehosti omaa hyvää mieltä ja niitä tyhmiä tanssimooveja.



Cheek @ Jäähalli, Mikkeli 30.1.2016

Hämptönin armottoman meiningin jälkeen Mikkeliin lähdettiin lievästi sanottuna into piukeana. Aika nopeasti sitä muuten tottui ajatukseen Goldenissa olemisesta ja palaaminen takaisin ruotuun tuntui vähän hassulta. Saimme onneksi pokattua loistopaikat, ihan niin keskelle ei olla vielä tällä rundilla päästykään. Mietin siinä aitaan nojaillessani, että noustaisiinkohan tänä iltana Hämeenlinnan tasolle? Noustiin, ja ehkä vähän sen ylikin. Nyt mestoilla oli sellaista porukkaa, joita ei juurikaan tarvinnut erikseen kehottaa osallistumaan, vaan kaikki olivat ihanan omatoimisia bailaajia. Heittämällä kiertueen paras yleisö tähän mennessä. Chekkonen lähti komeasti, eikä tällä kertaa olisi välttämättä tarvinnut edes sen kummemmin treenata.



Illan kuumottavinta antia eivät suinkaan olleet pyrot vaan se hetki, kun Jare sai helvetin hyvän idean tulla istumaan aidalle meidän kahden eteen. No niin. Meikäläinen on aika tujuissa liemissä keitetty mitä keikkailuun tulee, mutta olisin ottanut mielummin sellaisen keskiverto 120-kiloisen kännigorillan vastustajakseni kuin ne about kaksi tuhatta selkään vyörynyttä teiniä. Pelkkä mikki meidän välissä. Jep. Mitä tänne jää kun mä lähden täältä? Märkä läntti tähän hallin lattialle jos ei muuta.



Muuten onkin sitten tosi vaikea lähteä erittelemään mitään, koska koko keikka oli silkkaa mahtavuutta alusta loppuun. Tuntui siltä, että joka ikinen hallissa ollut tyyppi oli hullun lailla messissä ja kaikilla oli älyttömän hauskaa. Joukkohurmos on ihana tunne. Myös ennen keikkaa mielessä kummitellut Golden Circle unohtui alta aikayksikön. Vaikka Goldenissa tanssahtelu oli siistiä, niin henkilökohtaisesti tykkäilen silti paljon enemmän näistä taviskenttäpaikoista. Niska ei mene juntturaan ja koko show kaikkine elementteineen pääsee paremmin oikeuksiinsa kun sitä katseleee vähän kauempaa.


Hämptön ja Mikkeli muodostavat kiertueen keikkojen top kakkosen, siitä ei ole epäilystäkään. Tänä viikonloppuna ohjelmassa ovat Jyväskylä ja Lahti, joista varsinkin jälkimmäistä kohtaan on aika mojovat odotukset. Saas nähdä kuinka käy.

- juoksepoistytto

Rapsat aiemmilta Alpha Omega Tourin keikoilta:
Lappeenranta 22.1.2016
Helsinki 8.1.2016 ja Turku 9.1.2016

yykaahoovee feisbuuk + insta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti